torstai 20. marraskuuta 2008

Agronomi kaalimaan vartijana

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan ns. Lex Nokia ei ole perusoikeuksien kannalta ongelmallinen, vaan laki voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. (Lex Nokia antaa työnantajalle valtuudet tutkia työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistetietoja silloin, kun se epäilee näiden vuotavan yrityssalaisuuksia.) Tänään Helsingin Sanomat kertoo, että valiokunta oli päätynyt kantaansa vastoin sen kuulemien perusoikeusasiantuntijoiden kantaa. Mistä tämä kertoo?

Lainsäätäjän toimien perustuslainmukaisuuden valvonta on Suomessa järjestetty melkeinpä ainutlaatuisella tavalla. Suomessa ei ole tuomioistuimen muotoon järjestettyä riippumatonta elintä, jolla olisi valta tutkia tavallisten lakien perustuslainmukaisuutta. Perustuslain mukaan suomalainen tuomioistuin voi yksittäistapauksessa jättää soveltamatta sellaista lain säännöstä, joka kyseissä tapauksessa johtaisi "ilmeisellä tavalla" perustuslain vastaiseen lopputulokseen. Oikeuskäytännössä tällaiset tapaukset ovat harvemmassa kuin Kimmo Sasin hiukset. Käytännössä vastuu perustuslain valvomisesta onkin kokonaan sälytetty Sasin johtamalle perustuslakivaliokunnalle. Vaalikaudeksi kerrallaan nimettävä valiokunta koostuu kansanedustajista, mutta kuulee säännönmukaisesti lainoppineita asiantuntijoita lausuntoja laatiessaan. Hiukan yleistäen voidaan sanoa, että valiokunta päättää, milloin jokin eduskunnan käsiteltävänä oleva laki on perustuslain vastainen. Se voi vaatia lakiluonnoksen muuttamista, hylkäämistä tai sen säätämistä perustuslain säätämisjärjestyksessä, jolloin sen taakse vaaditaan tavanomaista suurempi enemmistö kansanedustajista. Yleensä valiokunta joko hyväksyy lakiehdotukset tai ehdottaa niihin korjauksia.

Esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa lainsäätäjän toimia ja perustuslain noudattamista valvoo riippumaton tuomioistuin. Jos jokin laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuin voi käytännössä estää sen soveltamisen. Lainsäätäjän on tällöin säädettävä uusi laki korjatussa muodossa tai muutettava perustuslakia. Ajatus sopii hyvin yhteen valtiollisen vallanjaon periaatteen kanssa: yksi taho säätää lait, yksi panee ne toimeen ja kolmas valvoo näiden toimia. Usein ajatellaan, että se, joka valvoo jotakuta toista, ei voi olla riippuvainen valvottavastaan. Tästä syystä länsimaiset tuomioistuimet ovat muista vallankäyttäjistä riippumattomia, eikä niiden tarvitse tehdä toimistaan tiliä esimerkiksi parlamentille.

Suomessa tilanne on toinen. Eduskunnan toimien perustuslainmukaisuutta valvoo eduskunta itse. Se, että valvonta on järjestytty erilliseen valiokuntaan, ei muuta mitään; kysehän on lähinnä työn organisoimisesta. Eduskunta itse nimeää jäsenet perustuslakivaliokuntaan. Valvottava valitsee valvojansa ja pukki hymyilee partaansa kaalimaan portilla.

Lisäksi on selvää, ettei tällainen kansanedustajista valittu ryhmä voi saavuttaa sellaista asiantuntemuksen tasoa kuin erikoistunut perustuslakituomioistuin, jonka jäseninä monissa maissa istuvat alansa ehdottomat huiput, koko ikänsä perustuslakia tutkineet ja soveltaneet juristit. Suomen perustuslakia valvovan elimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat juristeja (Kimmo Sasi ja Jakob Söderman) ja näistä Söderman jopa perusoikeuksien alalla verraten ansioitunut. Valiokunnan jäsenistössä sen sijaan on mm. kolme agronomia (joista yksi tosin on myös juristi), yksi liikunnanohjaaja ja yksi taloustieteen opiskelija. Lainopillisen koulutuksen valiokunnan viidestätoista rivijäsenestä on saanut kolme. Tätä ammottavaa aukkoa asiantuntemuksessaan valiokunta paikkaa kuulemalla säännönmukaisesti Suomen johtavia perustuslakiasiantuntijoita. Esimerkiksi Lex Nokia -tapauksessa kuultavana olivat mm. professorit Veli-Pekka Viljanen, Tuomas Ojanen, Teuvo Pohjolainen ja Jukka Kemppinen. He kaikki näkivät lain ongelmallisena perustuslain kannalta. Myös esimerkiksi Kaarlo Tuori ehdotti muutoksia. Valiokunta katsoi kuitenkin, että lakiehdotus on ongelmaton perustuslain kannalta. Liberalisti kannattaa tehokasta työnjakoa yhteiskunnassa: agronomit ovat hyviä hoitamaan maataloutta, liikunnanohjaajat ohjaamaan liikuntaa ja taloustieteen opiskelijoista saattaa joskus tulla hyviä taloustieteessä. Lain tulkinnassa hyviä ovat lakimiehet.

Yhtä lailla vaikeata olisi kuitenkin hyväksyä järjestelmää, jossa perustuslakia valvova valiokunta ei saisi päättää toisin kuin kuulemansa asiantuntijat (tällöinhän päätösvalta lipeäisi professoreille, jotka eivät olisi vastuussa tehdyistä päätöksistä). Liberalistille ei jääkään muita vaihtoehtoja kuin kajauttaa päiväkäskynään: Perustuslakivaliokunta on korvattava tuomioistuimella!

4 kommenttia:

slux kirjoitti...

Siitä olen samaa mieltä, että tuomioistuinta tarvittaisiin. Nämä liikunnanohjaajat ja muut ovat tosin myös lainsäätäjiä ja lainsäätäjienkin olisi hyvä kyetä tulkitsemaan mitä ovat säätämässä joten valiokunnan koulutustaustoja kritisoidessa kritisoi varmaan edustuksellista demokratiaa yleensäkin.

Liberalisti kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, slux.

Tarkoituksenani ei ollut kritisoida edustuksellista demokratiaa. On oikein hyvä, että meillä on agronomeja ja opiskelijoita kansanedustajina. Parlamentin on tarkoitus olla kansan ääni, ei mikään lakimiesten itsensähiplausnurkka. Yritin vain sanoa sitä, että pääosin maallikoista koostuvalla perustuslakivaliokunnalla on usein liian vaikea tehtävä käsissään, kun sen pitäisi ryhtyä tutkimaan lakien yhteensopivuutta esimerkiksi perusoikeussäännösten ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Tehtävä on vaikea valtiosääntöoppineellekin (jotka tällä kertaa olivat siis kaikki eri mieltä kuin valiokunta). Ja kaikista suurin ongelma on minusta se, että eduskunnan valvontatehtävää suorittaa eduskunta itse. Perustuslakivaliokunta olisi lakkautettava, vaikka siellä istuisi yksinomaan juristi-kansanedustajia.

Anonyymi kirjoitti...

Asiaa!
Moni asia, josta me ulkosuomalaiset ja suomensuomalaisetkin tavatessamme aina valittamme korjautuisi mikäli Suomella olisi riippumaton perustuslakioikeus, kuten oikeissa oikeusvaltioissa on tapana.
Kauan vatvottu autoverolaki ("virallisten" ja yksityisten maahantuojien eriarvoisuus), pätkätöiden teettäminen (valtiolle ja kunnille ok, yksityisille ei), kunnallisen terveydenhuollon tehottomuus, yms. tasapuolisuutta loukkaava toiminta olisi hoitunut automaattisesti jo ajat sitten perustuslakioikeuden toimesta.
Valitetettavasti Suomen lakien perustuslaillisuutta valvoo vain perustuslakivaliokunta, jonka muodostavat lakia itse säätävät kansanedustajat!!!???
Erittäin hyvä esimerkki perustuslakioikeuden takaamasta tasa-arvosta on muutaman viikon takainen Saksan perustuslakioikeuden päätös, jolla se tuomitsi Saksan hallituksen säätämän matkakuluvähennysoikeuden poiston alle kahdenkymmenen kilometrin työmatkalta.
Valtio ei siis saa keksiä eri ryhmiä sortavia lakeja vain lievittääkseen rahapulaansa.
Suomessa veronmaksaja olisi tällaisessa tapauksessa ollut taas suojaton poliitikkojen mielivaltaa vastaan.
t. Saku vaan ei saku.
P.S. Googlettamalla sanaa "perustuslakioikeus" ensimmäinen tulos on Karjalan tasavallan perustuslakioikeudesta.
Ks. myös --> http://www.helsinki.diplo.de/Vertretung/helsinki/fi/04/StaatlicherAufbau/seite__bundesverfassungsgericht.html

Anonyymi kirjoitti...

erittain mielenkiintoinen, kiitos